Lost Coast

Punapuumetsaa Weottin liepeilla

Kalifornian rantaa…

Aurinko painumas mailleen, Highway 1:lla

Mistakohan oikein alottas, melkonen paiva. Tapasin Johnin ja Daven aamiaismurojen aarella. Kateltiin kartasta hyvia uria ja ma totesin et on iisimpaa jos ajelen omia aikojani. Voin kuvailla rauhassa jne. Niinpa sanottii morot ja ma olin taas omine nokkineni. Ei ku tulta kaminaan.

Suunta etelaan ja sit lanteen. Omituinen luuppi rantaan Ferndalen kylan lapi aina rantaan asti. Lost Coast Highwayksi sanota. Melkonen ränni sanon ma. Tosi surkeekuntonen kapee pinnotettu baana, eika ketaan muita tiella. Hienot maisemat ja ku rantaan asti paastiin, olin kaukana sivistyksesta.

Naa seudut on kovassa huudossa hippien keskuudes. Rannalta poispain kurvailles sumpittelin ainoas paikas ennen hwy 101:ta. Petrolia nimeltaan. Kaikenkarvasta hippiasta ja yhteiskunnan syrjas hiippailevaa ihmista pyori kylan kahvila/bensis/kauppa/posti jne kombinaation nurkilla. Istuskelin portail ja ihmettelin. Paikal oli myos pari kustom aijaa. Toisella oli takaratas vailla ilmoja. Juttelin aijien kanssa ja tarjosin paikkavaahtoja mut ei ne sisakumilliseen taida tehota. Just ku tein lahtoa yks paikallinen hoyrypaa pukkas tata toista Kawan 1800:sta auton persiilla. Hirvee saka ku rappusin norkoovat heput hokas huutaan stoppia. Tati ois pakittanu pokal Kawan yli. Ma poistuin maisemista ku ne alko vahteleen kuulumisia, eikohan ne parjaa.

Takas Hwy 101:lla ajoin vahan matkaa ns Avenue of Giants:ia pitkin. Punapuumetsa oli vaikuttavan kokosta ja loi omituisen tunnelman tielle. Sit ma kavin tekemas pakollisen paivan turistiteon ja ajoin tollasen puun lapi 🙂 Laitan lisaa fotoja ku kerkian parilta viime paivalta, hyvia kuvia on paljon.

Leggett- nimisesta kaupungista alko paivan aimo annos kunnos latua. Highway 1 on maineensa veronen. Ensin mieletonta heikun keikua kohti rantaa ja sen jalkeen rannikkoa mukaillen. Asfaltti sileeta ku vauvan peppu ja kurvia kurvin peraan. Taa on UPEETA! On suorastaan rikos jos tan jattaa valiin. Sanat ei riita kuvaamaan minkalainen fiiliksen tie tarjoo. Toinen laukku muistutti olevansa kyydis ku innostuin kallisteleen 🙂

Ja baanaa on pitkasti! Leggett-Jenner valilla on muutamia kylia, joiden lapi ajaessa voi hengahtaa. Liikennetta ei ollu liikoja. Ajoin hymy korvissa iltaan asti. Auringon lasku oli mieleton!

Oli pimeeta jo ku aloin hakee yopaikkaa. Rannikko oli melko hintavaa ja viela 15 mailia sisamaas oli hinnat pilvissa ku koitin neuvotella Guernevillessa majaa. Paatin ajaa viela 20 lisaa Santa Rosaan jossa Motel 6 tarjos kohtuu hinnan. Kello oli puol 11 ku vein kamat tupaan. Kavin viel heittamas vahan safkaa tuulensuojaan. Koko paiva oli menny aamiaispuurolla, parilla jadella ja kolmel kupil kahvia. Mut mikas siin, mieleton paiva!

Ruokaa oottaes juttelin jonkun ihme hepun kans. Sano olevansa koditon viel muutaman kk:n…ja teki hanttihommia valil. Omituine tyyppi, varsin fiksun olonen ja siisti kaikin puolin. Ei oikein selvinny mika se oikein oli. Jollain lailla yhteiskunnan murjoma kaveri kuitenkin. Juteltiin niita naita maailman menosta. Mielenkiintosta.