Because I Can

XR:rä ja Kevin

Sain mun XR650R:n myytyä tänään viimeinkin. Vähän haikua se oli laittaa Kevinin truckin lavalle mut minkäs teet. Mun XR:rä oli viimesen päälle peli, Scot´s steering dampperi ja upper clamp, korkattu 70 heposta, kaikki suojat mitä tohon saa. Ja mikä parasta, rekisteröity täällä kadulle 🙂

No, saahan noit uusia ku mieli tekee. Nyt piti vaan saada tilaa et mahtuu kaikki romut talliin.

Dumbon pakkailu on sillai kivasti vaiheessa. Perjantaina käväsin parikytä mailia koeajolla. Onhan se raskas, huh. Kamera systeemeistä löyty tunaamista vaan nyt pitäs olla entistä ehompi. Mikkiviritteet pelas yllättävän hyvin, joten tiedossa on hyvää kamaa 🙂

Ennen lähtöä pitäs saada vielä mun XV1100 Virago matkalle kohti Suomee. Tulin antaneeks sen mun faijalle ja broidile (terkkuja!!) joten nyt se pitäs saada konttiin että päästään kesällä ajeleen. Saattaapi olla maanantaina vielä edessä pikakeikka Houstoniin, we´ll see 🙂

Kaapelit ojossa

Siistia…

Paketti kasassa….

Käväsin tiistaina töiden jälkeen hakemassa Dumbon himaan. Kauan se kesti mut kuntoon tuli. Täytyy antaa isot pisteet Planon pemarin äijille, ainakin tuntu, että niitä oikeesti kiinnosti et homma tulee reilaan. Aika näyttää miten käy…

Pikku hiljaa alkaa reissun alku lähestyy sitä vauhtia, että on pakko panna töpinäksi. Tänään rustailin iltasella tankkilaukun sisällön reissunkuntoon. Kaks videokameraa, Autocom, iPod plus isosti sähköjä muille vekuille tarkottaa, et toi tankkeri on melkonen kaapelitehdas. No, ihan siisti siitä nyt kuitenki tuli, vai 😉

Tankkerin lisäks sain viimein Kaoken kaasulukon. Sen paikalleen laittaminen olikin sitte kinkkisempi homma, siihen meni melkein 4 minsaa, tankopainon pultti auki, vanha paino veks, Loctitea ja pultti paikalleen. Tosi hyvän tuntunen ja helppo kayttää. Enkunkielisessä logissa lisää tosta Kaokesta jonka voi ostaa täältä..

Eilen zuumailin ekaa kertaa karttaa sillä silmällä 😀 Mä odotan Alaskaan pääsyä aivan hitosti. Se on käsittämättämän iso mesta, 4 kertaa Teksasin kokonen ja Teksas on sentään reilu pari kertaa Suomi 🙂 Ja mikä matka sinne on, Vancouverista Anchorageen on sellaset reilu 3000 kilsaa. Alaskan keikaus on matkassa ajateltuna melkonen pala tätä reissua. Oon ollu netissä parin Alaskan kuskin kanssa jutuissa. Saan varautua siihen, että siellä voi tusauttaa lunta tupaan vielä kevyesti touko-kesäkuulla.Well…so not 🙂 sano suomalainen mäkimies.

Mitäs täs isompia, tekemättömien hommien lista tallin seinällä on pitkä mut joka päivä se lyhenee. Ens tiistaina sen pitäs olla tyhjä…7 päivää…mut kuka laskee 😉

Lippis ja mie

Lippis vaan

Jess jess 🙂 Komiat o lippikset 😀 Nyt ei ku kaikki satunnaiset ja vakituiset vierailijat heti tilaan sairaan upee (tietysti aito 😉 ) Because I Can- lippis kesaks paahan 😉 Ei ku mailia mulle 😉 Takuuvarma kesan hittituote 😛 ja harvinaisuus.

Audio/video romut

Ahdasta ja letkusta

Paras $175 spent

Rustailin eilen kaikki audio/video kamat tankkilaukkuun. Ahdasta tulee mut eikohan ne mahdu 🙂 Samalla rapsin kuvia koko systeemista, huomenis koitan saada jonkunlaisen kuvan kaikista kamoista tanne.

Aloin funtsia lahtoo kans ekaa kertaa kunnolla. Kumma fiilis varmaan ku tuuppaan baanalle, normaalist ku lahtee, tietaa about mihin on menos ja millon tulos takas. Nyt fiilis on vahan sekava, venttaan lahtoo mut samalla on vahan kumma fiilis. No kohtahan se selviaa 😉

Dumbo pitas ol valmis tanaan. Uus pera siihen tuli sitteki 🙂 Oli ilmestyny lauantai aamuna pajalle. Rock on 🙂

Komia…

…peli…

…joka suunnasta 🙂

Ma olen ylpia 🙂 Tuntuu et taa valmistuu sittekin ajallaan lahtoo varten. Hyva fiilis 🙂

Hain Dumbon tanaan duunin jalkeen pajalta. Vetolaitetta ei oo koko maassa joten ne aiko purkaa peran ja laittaa sen uusiks. Ma laiton Jesse Luggagen top boxin ja sen alle 7L takalootan tyokalu sun muuta salaa varten.

Ku boksi oli paikallaan oli aika tarrailla loput sponssi kuviot kuntoon. Hitto et toi nayttaa nyt hyvalta ja valmiilta baanalle! Ekaa kertaa, ohan tas viela toi peran remppa mut ma en jaksa siit ressata, se tulee kyl kuntoon.

Ihan pikku juttuja vajaa. Kaasulukkoo ja sellasta pienta, siihenki on sponssintynkaa tarjolla 🙂 Lauantai aamuna vien ton kuitenki remppaa varten takas ja keskiviikkona tai torstaina takas 🙂

Rock rock, eikohan taa tasta!!!

Design

Työmaa

Systeemi

Tuote

Jestas, joskus tuntuu et ois hyvä lopettaa joku homma vaik päiväks ja tehä se loppuun huomenna. Kello on yli pualyötä ja mä löin just tutut epoksit sisään kohtapuolin loistavaksi osottautuvaan audiosysteemiin.

Nyt mä voin kuunnella Kolmatta Naista kybällä ku ajan 60mph:n alueella 85 ja kuulla paljastimen rääkäsyn korviin ku state troopperi tähtäilee äijänä föönillä viattomia kulkijoita. Ma voin myös ikuistaa videolle tapahtumat oikein lämpimien ajatusteni kera jo ajaessa ku huomaan et pohjan poikaahan siellä halutaan jututtaa. Siis teoriassa jos mä ajasin ylinopeutta :o)

Teknokraateille ja muille kummajaisille, jos kiinnostaa miten Autocom Pro7 modataan niin et voi käyttää in-ear kuulokkeita ja samalla pääsee eroon kypärän sisälta kaikesta Autocom hässäkästä, pois lukien mikki, email pls 🙂 Samalla voin kertoo miten matkustajan intercom liittimestä otetaan audio videokameralle. Mä koitan jossain välis piirtää kytkiksen jos jaksan ja ehin.

Lyhyesti, nyt toi systeemi rocks ja lujaa 🙂 Jaa paljonko modaus makso? $8 komponentit, pirusti aikaa ja epoksia 🙂 plus 3 pisukkaa. Kannattiko? Rock!

Nyt mä hipsin nukkuun. Täs ku toi pyörä pikku hiljaa valmistuu, mä teen tänne oman sivun kuvineen varusteista, vekuista ja välpeistä 😉 Stay tuned 😀

Dumbon perät 🙂

Teippi GT (draft)

Jonathan Dumbon kimpussa

Jees, aika varmaan ilmotella taas mita mun projektille kuuluu…Hyvaa ja huolestuttavaa kaiketi.

Viime viikolla varmistin uuden tukijan reissulle. Talla kertaa jenkkipaasta. Jesse Luggage eli talla puolen merta adventuristien joukos hyvin arvostettu Al Jesse lahti messiin. Juttelin itse laukkugurun kans pitkaan puhelimessa. Aija on kiertany aikanaan 4 vuotta maailmaa pratkalla. Suomikin oli tuttu paikka. Lisaa loytyy http://www.jesseluggage.com.  Jessen Euroopan distribuuttori loytyy taalta.

Kun noi sponssikuviot alkaa oleen jiirissa uskaltauduin teippaan laukutki jo. Kuva on ns mallauksesta 🙂

On tas vahan huoliaki, ettei taa ny nii iisia ois. Kaytin Dumboo paikallisella pemari pajalla. Perassa oli jotain pienta valysta enka osannu paikallistaa sita itse. Aijat tsekkas linkun molemmat laakerit momenttiin. Ku ratas oli takas paikollaa, niin oli valyskin. Nyt odottelen uutta "final drivea" (kellaan ideaa mika se o suomeks?). No takuuseen menee ja hyva et tulee kuntoon, ois vaan ollu ajoja mielessa 😉 Voipi hyvin olla et toi ei ois oireillu mitenkaan mut toisaalta peran laakeri ois voinu pamahtaa jossain hevon korvessa. Ei vara venetta kaada. Huomenna kuulen koska homma valmistuu.

Kaikkiaan hienoo palveluu diilerilta. Pyora ohi jonon tsekkiin ja saman tien tyon alle. Tietty ne tietaa mihin ma olen lahdos mut silti. Huollon aijat oli kymppeja, varmaan 80 vuotta kokemusta pemarien huollosta 5 aijan kesken 🙂 Tonne ma vien pyorani huoltoon any time.

White Sands National Monument

Kojootti kylmissaan

Vahan reilu 3 kilsaa, ei ufoja

Jep jep, Roswell??

Huh huh, viikonloppu meni muuttopuuhissa. Tyhmaa hommaa mut pakollista joskus. Autotalli pullottaa ku kamat on suureks osaks laatikoitu puolen vuoden sapattia varten. Tanne kirjailukin jai vkl mut tas tulee viimeset…

Elikkas Gile Bendista runttasin Kojootilla I10:ia itaan niin paljon ku sielu sieti. Aamusella vahan houkutti viela kierahtaa Phoenixin kautta mut onneks tulin jarkiini ja jatin homman myohempaan. Las Cruches, New Mexico nimisessa mestassa sain kuningas idean, ma meen kaymaan Roswellissa 🙂 Ja samalla katsastan tossa ihan nurkan takana lymyilevan apassin tai ainakin sen reservaatin. Eipa aikaakaan ja hui, olin ylhaalla vuorilla 6600 ft (2000m) korkeudessa ja aurinko alko laskee. Kylmahan siina tuli….ei ku yoks paikalliseen motelliin. Yolla oli kolmisen astetta pakkasta mut hyvinhan se Kojootti aamulla kayntiin hyrahti 🙂

Aamulla nokka kohti vieressa kollottavaa vuorta. Paikallinen Ms Nasaviisas oli sita mielta, etten ma sinne voi pyoralla lahta kun siella on varmaan luntakin tiella. Ai en vai, uhallakin suuntasin nokan kohti serpentiinipatkaa ja korkeuksia. Kylmahan siella tietty oli mut tiella ei ollu lunta lainkaa (pettymys) mut jaata parissa paikassa sen verran, et aika varovasti kurvailin aina 10031 ft:n (3km) asti. Nappailin parit fotot ja nautiskelin maisemista kymmenisen minsaa. Vilkasu lantiselle taivaalle sai liiketta niveliin; taivas alko heittaytya tumman pilviseksi. Ma en halua jaada tanne jos lunta alkaa tulla.

Kurvailin alas ja suuntasin kohti Roswellia. Jos siella nakyis ufoja ku tuolla kolmessa kilsassa niita ei ollu. Roswell oli pienoinen pettymys, en tosin tieda mita ma oikein odotin mutta sita siella ei ainakaan ollu. Vetasin lounakset Wendylla, rappailin kylalla pari rundia ja kuvaa ja suuntasin keulan kohti Dallasia.

State highway 380 on piiiiitka ja tylsa mutta siltikin mielummin lanaan sita Teksasin halki kun I20:ia. Syykin on selva, liikennetta ei ole nimeksikaan, tie on hyvakuntonen ja levee 1.5 kaistaa suuntaansa, kaupunkeja harvakseltaan ja state trooppereita ei lainkaan 🙂 Sen lisaks tolta state highwaylta on edes jonkulainen mahdollisuus katsella maisemia, interstatet on todella tylsia. 380:sta pitkin ajelin Dallasiin asti, pari viimesta tuntia pilkkopimeessa. Vaikka suurimman osan 500 mailista Roswellista itaan pidinkin tasasta reilua 90 mph (gps) vauhtia, matkaan vierahti siltikin sen verran et pimee ehti ensin. No perille paasin 🙂

Reissua Diegosta Dallasiin tuli talla kertaa 1400 GPS mailia.

Truck stop…ja casino 🙂

Jattilaisen kuularata

Interstate 8 maisemia

Legendaarista, Space Age hotelli

Yhden mais paikallista pukkasin Kojootin baanalle kohti kotia eli itaa. I8 eli nopein tie ulos Diegosta, halusin paasta kuitenkin 300 mailia ennen pimeeta.

Alkupatka olikin yllattaen mielenkiintonen ajettava. Vuorten yli mentaes maisemat I8:lla oli tosi siistit. Kivi/kallio muodostelmia sellases formaatis, et en voinu olla ajattelematta miten hemmetis ne miljardit henkiloauton kokoset kivet on paatyny tollasiin asetelmiin. Alytotonta mut siistia. Hiljaseks veti.

Toppasin yhel ns. truck stopille. Kasittamatonta toisel tapaa on se, mita hittoa tekee casino keskella eramaata highwayn varrella. Vilkasu karttaan ja mul saattaa ol aika hyva idea. Ihan nurkan takana on intiaani reservaatti. Jep jep, jenkit lievittaa omatuntoaan tarjoomal tosi hyvia duuneja inkkareille…prkle jakajana casinolla ja tarjoilijana.

Paivan paatteeks paadyin Gila Bend- nimisee mestaan jossa osuin tahan Space Age hotlaan. Shit mika tyhjanpaivanen kotkotus. Tan laavan on perustanu joku kaivoksenomistaja joka o ryssien Sputnikin jalkee jaany naihin space kuvioihin koukkuun. Duh 🙂 Ny bunkkaan et jaksan huomen uruttaa…saa nahda minne 😀

AdvRider.com porukkaa

Mandariinit ja ma

Hyva paiva taas 🙂 11 tienoissa liikkeelle Pekan ja Vesan (“paikallisia” vifferimiehia). Keulat Palomarille. Pojilla oli kiireita, joten vedettiin ylos, sumpit ja alas. Aijat lahti kotiin ja ma takas ylos.

Mother’s:lla heittaydyin juttuihin kolmen Kotari 950 Adv ja yhen GS aijan kanssa. Niinku arvelinkin, advrider.com miehia, enempi ja vahempi aktiivisia. Vaihdettiin kuulumiset ja ihmeteltiin yhden Kotarin kaatorautojen tehoo. Aija oli tuupannu pikku lipat vaistaessaan hurttaa. Joko tosi elainrakas aija tai pirun iso piski 😉

Siistia tavata sattumalta tollasia puolinettituttuja 🙂

Vetelin Motherssilla toiset sumpit ja lounaaks leivan ja jalkiruuaks pari kertaa alas-ylos etela rinnetta. Takas ylos tulles seurasin Vrod aijaa. Patu tykitti sellast kyytii et ei mitaa saumaa. Ylhaal pallistelin tata uutta Vrod versiota. Siin vois olla Harrikka mun makuun. Jalat ei tojikaan enaa eteenpain vaan ajoasento on varsin katupyoramainen. Etuhaarukka on pystympi ja pyora tuuman lyhyempi. Hmmm 😉 Nam 🙂 Ku ei ollu laturia kannyyn, ei oo Vrodistakaa kuvaa, sori.

Loppupaivan hauskuutin itteeni ajelemalla sieluni kyllyydesta. Rock rock 😀 Vasyny mut onnellinen 🙂