Käväsin tiistaina töiden jälkeen hakemassa Dumbon himaan. Kauan se kesti mut kuntoon tuli. Täytyy antaa isot pisteet Planon pemarin äijille, ainakin tuntu, että niitä oikeesti kiinnosti et homma tulee reilaan. Aika näyttää miten käy…
Pikku hiljaa alkaa reissun alku lähestyy sitä vauhtia, että on pakko panna töpinäksi. Tänään rustailin iltasella tankkilaukun sisällön reissunkuntoon. Kaks videokameraa, Autocom, iPod plus isosti sähköjä muille vekuille tarkottaa, et toi tankkeri on melkonen kaapelitehdas. No, ihan siisti siitä nyt kuitenki tuli, vai 😉
Tankkerin lisäks sain viimein Kaoken kaasulukon. Sen paikalleen laittaminen olikin sitte kinkkisempi homma, siihen meni melkein 4 minsaa, tankopainon pultti auki, vanha paino veks, Loctitea ja pultti paikalleen. Tosi hyvän tuntunen ja helppo kayttää. Enkunkielisessä logissa lisää tosta Kaokesta jonka voi ostaa täältä..
Eilen zuumailin ekaa kertaa karttaa sillä silmällä 😀 Mä odotan Alaskaan pääsyä aivan hitosti. Se on käsittämättämän iso mesta, 4 kertaa Teksasin kokonen ja Teksas on sentään reilu pari kertaa Suomi 🙂 Ja mikä matka sinne on, Vancouverista Anchorageen on sellaset reilu 3000 kilsaa. Alaskan keikaus on matkassa ajateltuna melkonen pala tätä reissua. Oon ollu netissä parin Alaskan kuskin kanssa jutuissa. Saan varautua siihen, että siellä voi tusauttaa lunta tupaan vielä kevyesti touko-kesäkuulla.Well…so not 🙂 sano suomalainen mäkimies.
Mitäs täs isompia, tekemättömien hommien lista tallin seinällä on pitkä mut joka päivä se lyhenee. Ens tiistaina sen pitäs olla tyhjä…7 päivää…mut kuka laskee 😉